Kohti nollakäyttöliittymiä

”Viestialustoista on tulossa pikavauhtia ihmisten pääasiallinen käyttöliittymä internetiin. Yli puolet meistä käyttää päivittäin jo nyt erilaisia pikaviestimiä – ennen kaikkea Whatsappia ja Facebook Messengeriä – enemmän kuin muuta sosiaalista mediaa. Ja siellä, missä ihmiset ovat, siellä myös erilaiset brändit haluavat heidät kohdata ja heitä palvella. Korjaus: kohta brändeillä ja digitaalisilla palveluilla ei ole enää varaa jättää ihmisiä kohtaamatta ja palvelematta erilaisilla pikaviestialustoilla.”

Näin tilanteen summaa Yle Beta Day tapahtuman pääpuhuja, Metacert -yrityksen toimitusjohtaja Paul Walsh. Paul Walsh on pitkän linjan viestialustojen asiantuntija, joka on ollut mukana kehittämässä niitä alusta alkaen sekä osallistunut useiden muiden internet-teknologioiden rakentamiseen ja niihin liittyvien keskeisten standardien luomiseen.

Viestialustoja käytetään Suomessa vielä ainakin toistaiseksi ensisijaisesti ihmisten välisiin keskusteluihin. Uidakseen saumattomammin osaksi palveluiden kulttuuria, eri toimijat ovat ryhtyneet kehittämään tarjoamistaan palveluista erilaisia robotteja, jotka pyrkivät ratkaisemaan ihmisten tarpeita ja tarjoamaan heille palveluja jäljittelemällä ihmisten luontaista tapaa hoitaa asioitaan tässä ympäristössä. Tästä käytännössä on kyse keskustelevissa käyttöliittymissä, joista chatbotit ovat ensimmäinen ja alkeellisin yritys.

Myös me Yle Betassa olemme ryhtyneet tutkimaan keskustelevia käyttöliittymiä. Ensimmäinen yrityksemme oli rakentaa aihio Ylex:n ensimmäisestä chatbotista, Ruoka-apurista. Kyseinen botti tarjoaa vielä ehkä kasvissyöjälle kanarisottoa, mutta seuraava looginen askel on liittää siihen hieman keinoälyä ja auttaa sitä oppimaan ja muistamaan, mistä käyttäjä pitää tai ei pidä.

Toistaiseksi valtaosa ihmisistä suosii tekstin naputtelun sijaan ihmisille puhumista asioiden hoitamisessa tai kuulumisten vaihtamisessa. Ei siis mikään ihme, että keinoälyn lisäksi keskustelevien käyttöliittymien seuraavaan askeleeseen liittyy oleellisesti juuri ääni käyttöliittymänä. Eri valmistajien älykaiuttimet eivät toistaiseksi tue suomenkieltä, mutta olemme ottamassa ensimmäisiä askelia myös tämän maailman tutkimiseen.

Kaikien kaikkiaan kyseessä on ”Zero-UI:na” tunnettu ilmiö, jossa nappulat ja ruudut korvautuvat pikkuhiljaa ratkaisuihin jotka perustuvat käyttötilanteeseen sekä käyttäjän eleisiin, ääneen ja vaikka tunnetiloihin. Vähemmän on enemmän, mutta mitä nollan saavuttamisen jälkeen käyttökokemukselta vaaditaan?